Kaustinen soi [antikvár]

KAUSTINEN ON AINA OLLUT PELIMANNIEN PITÁJÁPeraseinajoen kruununhaissa vuonna 1957 óvat pelimanneja kyydissa Toivo Saari, Mauri Salo, Elias Kentala ja Friiti Ojala.Jalkapuu tai sakkoayrien maksaminen olivat viela 1700-Iuvulla seka tanssijoiden etta musikanttien vaihtoehtoina Kaustisella heidán rikkoessaan seurakunnan sunnuntaitanssikieltoa. Itse maan-kuulu Antti Chydenius, Kokkolan kirkkoherra, joutui nuhtelemaan táman etnaseurakunnan vau-raimman kylakunnan nuorisoa sen innostuessa tanssimaan jopa kinkeripaivan iltana. Ensimmai-set pelimannit tunnetaankin nimeltá heidán kir-jattujen rangaistustensa vuoksi. Kaustisella oli nimittain kulkeutunut laivapuuseppien, tervan-kuljettajien ja merimiesten mukana skandinaavi-nen tapakulttuuri, háamuoti morsiuskruunui-neen, juhlaseremonioineen ja tansseineen. Tulivat kiperat polskat, menuetit, katrillit, franseesit, hoppá- ja siliavalssit. Viulu tuli Kaustisella jaa-dákseen ja syrjájrtti kanteleensoiton.Kaustisesta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1776, ja heti seuraavana vuonna nousi kylán symboliksi kuulun kirkonrakantajasuvun Kuorikoskian rakentama kustavilainen puinan ristikirkko, joka edalleenkin on ensimmáinan ja3